Nyt se on todellisuutta: omakotitalo. Meidän oma koti. Tästä on alkava hurja muuttomylläkkä joka sisältää remonttia, siivousta, pakkaamista, siivousta, purkamista ja siivousta. Huh! Tavallaan ihanaa ja tavallaan kamalaa kun pääsee penkomaan kaappien kätköt: toisaalta odottaa että pääsee heittämään turhia tavaroita kierrätykseen ja toisaalta taas ei tosiaan tiedä mistä sitä aloittaisi. Mitä sitä ei tosiaankaan tarvitse ennen kuin on muutettu ja voi laittaa jo laatikkoon?
Rivitalokaksiosta omaan kolmen makuuhuoneen omakotitaloon muutto kuulostaa aika ihanalta: kaikelle saa oman paikkansa ja tavarat mahtuvat olemaan väljästi omilla paikoillaan. Kaipaamme kumpikin hieman omaa tilaa harrasteluille, siksi on autotalli jossa mies mahtuu puuhastelemaan omiaan ja minulle oma tila jossa voin huoletta jättää askartelu- ja maalausvehkeet levälleen odottamaan seuraavan päivän inspiraatiota.
Tiedän että monet saattavat ajatella, että mitä nuo kaksi nuorta ihmistä isoon taloon muuttavat jos ei lapsiakaan ole. Niin, onhan se aika hassun kuuloista, mutta totta on, että nyt meillä on aikaa remontoida ja tehdä talosta koti. Meidän näköinen koti. Kymmenen vuoden päästä jos lapsia on tullut, ei se pieni remontointi olekaan enää niin helppoa (voiko se olla helppoa yleensäkään?!). Nyt on mahdollista pistää huone kerrallaan pikkuhiljaa uusiksi eikä ole painetta saada koko koti kerralla valmiiksi. Siihen perustuu myös tämä blogi, pikkuhiljaa tehden ja suunnitellen. Tänne tulen päivittämään projektimme etenemistä, pohtimaan vaihtoehtoja ja kertomaan miten me olemme tehneet.
Tervetuloa mukaan!
Tervetuloa mukaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti